Ylä-asteella parilla parilla pojalla oli erimielisyyksiä ja suunsoittoa oli ollut puolin ja toisin jo muutaman viikon ajan.
Erimielisyydet päätettiin sitte selvittää kerralla perinteisen tappelun merkeissä. Paikaksi sovittiin vesitorni ja ajaksi lauantai-iltapäivä. Siellä sitten poikien läheisten ystävien, Suzuki PV- mopojen ja monivaihteisten maastopyörien muodostamassa löyhässä ringissä pojat ottivat toisistaan mittaa.
Tappelu oli lähinnä jännittynyttä huitomista, eikä siitä oikein meinannut tulla mitään kunnes toinen osui mojovasti toista naamaan niin että ontto kumaus kaikui vesitornin seinistä. Vaikka se ei mikään tyrmäysisku ollutkaan, sanattomasti sovittiin, että tappelu oli siinä.
Paikalta poistuttaessa joku tokaisi ”en ois uskonu että jätkä lyö oikeesti!”.