Havatorin monttu

Tää on semmonen olennainen paikka lapsuutta ja nuoruutta, nämä Havatorin montut. Täällä käytiin muualtakin kaupungista kuin Korkalovaarasta. Täällä saatto olla 30 mopoilijaa ja siellä oli niitä isoja sorakasoja, niin niiden ympärille oli tehty moporeittejä ja semmosia. Se oli niin kun Havatori – Havikseksi tätä sanottiin ja se johtu siitä, että sorayhtiö Havator omisti tän montun. En tiedä omistaako edelleen. Mutta täällä on solisluita katkottu. Oli hurjaa hommaa. Ja sitten oli semmonen, että kun meillä oli penikkana jotain romuautoja, sillon ehkä 12, 13, 14 ikäisenä, niin tänne me tultiin niillä ajamaan, eikä se ketään häirinnyt, että vaikka niinkun näin lähellä. No, sillon ei ollut. Yleensä sitten joku isä toi kärryllä tai silleen. Täällä on ajettu ja leikitty. Justiin tästä, jos lähtee linnuntietä moottorikelkalla, niin on sitten siellä Länsikankaan, sen vanhan lopun, se tulee sinne hyvinkin pian. Että sillä lailla olihan nämä lähellähän nämäkin leikkipaikat sillä lailla.

Soramontun päällä oliko se joku kolmiomittaustorni, semmonen puinen, valtavan korkea torni, mistä näki aivan valtavan kauas. Siellä sitä tietenkin piti käydä kans penikkana aika lailla. Kokeilemassa.

Nythän täällä on enempi teitä, mutta sillon ei ollut näin ja tämä oli valtava monttu. Se oli aivan järjetön se akustiikka, kun tuolta ylhäältä pudotit jonkun ison kiven, niin millä lailla se kuulu. Ja sen jälkeen hyvin nopeaan tultiin tuolta ravitalleilta sanomaan, että hevoset säikkyy, älkää tehkö niin. Mutta sitä tietenkin piti muutaman kerran kokeilla, kun siitä lähti niin mahtava ääni.

Kun ite on täällä pyörinyt, niin ei tässä ollut yhtään puuta, että tää oli aivan puhdasta soratannerta. Välillä tuli joku kasa ja välillä lähti joku kasa. Tästä näkee justiin leikkauksena sen, että kuinka erikoinen tämä maapohja on, että tuossa tuota harjunpäätä kun katsoo, niin siinä on 40 metriä ihan täyttä soraa. Ja sitten ei tarvii mennä kauhean pitkälle, kun oot sitten jo niin lettosuolla, että et pääse ylös, jos uppoat.

Täällä varmaan semmosta polkua oo, mitä ei mopolla aikanaan ajettu. Ehkä se oli vanhemmillekin helppoa, kun eihän me oltu missään yleisillä teillä, jos me täällä ajettiin. Et tietenkin niitä on varmaan ollut vaaroja, mutta ne oli erilaisia ne vaarat sillon viime vuosituhannella.

1980-luku